keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Murusia ja Messari

Jostain hetken mielijohteesta melkein hain kevätkaudelle tokoryhmään Aurin ja Sorsan kanssa. Mutta sitten tulinkin toisiin ajatuksiin. Koska en ensi vuonna kuitenkaan aio kisata SPKL:n alaisissa lajeissa, niin miksi ottaisin itselleni puolen vuoden treeniryhmäpaikan?
Voin harkita tokopaikkaa uudestaan syksykaudelle, joka alkaa loppukesällä. Puolessa vuodessa ehkä ehtii treenata koirat sellaiseen kuntoon, että niiden kanssa kehtaa ja edes kannattaa osallistua tokon alokasluokkaan. Saa nähdä, onko tämä vain sanahelinää, vai saanko oikeasti aikaiseksi yrittää hankkia tytöille TK1 -koulutustunnukset.

Saan Aurinkoisen ihan pian kotiin! Minulla on sitä jo kauhea ikävä, enkä malttaisi enää odottaa. Aurikin alkaa kuulemma olla aika kypsä kohta luovutusikäisiin pentuihinsa, kun mokomat ovat kasvattaneet hampaat, repivät tissejä sekä emonsa häntää, eivätkä meinaa jättää Auria ollenkaan rauhaan. Riivatut.
Nyt kuitenkin nämä pikkuplaneetat on rekisteröity ja ne ovat saaneet viralliset nimensä. Kutsumanimet ovat vielä hieman työn alla parilla, joten ne kerrottakoon myöhemmin, jahka kaikki ovat saaneet omistajiltaan omansa.


Muskettikoiran Caesar (Merkurius)

Muskettikoiran Caspian (Mars)

Muskettikoiran Cassius (Jupiter)

Muskettikoiran Coraline (Venus)

Muskettikoiran Charlotte (Terra)

Pennut olivat kasvaneet viime kerrasta hurjasti, ja ne olivat myös saaneet lisää vauhtia. Sukat, lahkeet, hiukset, sormet ja jopa paidan helmat olivat vaarassa, kun riiviöt iskivät niihin kiinni naskaleillaan. Ruoka oli edelleen maistunut erittäin hyvin kaikille, ja Aurinko tietysti haluaa vielä imettää pentujaan viimeiseen asti.
Pojat ovat varsinaisia pusuttelijoita ja haluavat kiivetä syliin, kun vain menee lattialle istumaan (mikäli eivät ole painimassa keskenään tai puremassa jotakuta muuta varpaista). Tytöt sen sijaan halusivat vain purra kaikkea ja leikkiä ihmisen kanssa. Luonne-erot olivat selkeämmin huomattavissa, mutta niinhän sen täytyy ollakin, kun pennut olivat kuitenkin jo 6-viikkoisia. Olivat ne kyllä silti kaikkinensa aivan hurmaavia 

Viime viikonloppu vietettiinkin Messarissa, jossa järjesttiin tänä vuonna peräti 3 kansainvälistä näyttelyä - ihan liikaa, jos minulta kysytään. Jokaiselle päivälle on tietenkin ahdettu kaikki rodut, joten voi arvata, kuinka täynnä Messukeskus oli koiria ja ihmisiä. Itse arvostan sitä, että roturyhmät on KV-näyttelyissäkin jaettu kahdelle päivälle. Tällöin tila mahdollisesti riittää, ei ole ahdasta eikä riitaa parkkipaikoista, ja todennäköisemmin myös koirat välttyvät erilaisia taudeilta, joita liikkuu valitettavan paljon isoissa koiratapahtumissa.

Käytiinpä nyt kuitenkin Sorayan kanssa sekä Pohjoismaiden että Vuoden Voittaja -näyttelyissä. Odotetusti titteleitä ei tullut, enkä niitä ollutkaan hakemassa.
Sorsa käyttäytyi näyttelyssä varsin mallikkaasti (mitä nyt väisti voimakkaasti kaikkia isoja koiria, kiitos siskoni jättiseropin, joka ei jätä kooikkereita ikinä rauhaan). Vieraille ihmisille se oli alkuun vähän välinpitämätön, mutta saatuaan kunnon rapsutukset tai namia, se innostui, hyppi vasten, puri käsiä ja kääntyi selälleen, jotta joku tajuaisi rapsuttaa mahasta. Soraya harrasti myös näitä samoja juttuja näyttelykehässä, kun odotimme pääsyä yksilöarvosteluun. Ainakin sillä oli hauskaa.
Lisäksi Sorsalla oli myös kivaa meidän majapaikassa Lahdessa, koska siellä oli Sasa! Kiitokset vaan Monsterosa -laumalle.


Lauantai 09. joulukuuta 2017, tuomari Leila Kärkäs. Tuloksena AVO ERI1 SA PN4 VARA-SERT.

Iloinen, hyväkäytöksinen ja hyvät mittasuhteet omaava narttu, jolla hyvä pään profiili. Kauniit silmät, hyvät korvat ja korvakorut. Kuono saisi olla paremmin täyttynyt. Kaunis ylälinja. Hyvä rakenne. Liikkuu hyvin. Sopiva rintakehä. Hyvä karva ja väri.

Sunnuntai 10. joulukuuta 2017, tuomari Monika Cyperling (Puola). Tuloksena AVO ERI1 SA PN4 VARA-SERT VARA-CACIB --> vahvistuu CACIB (!!).

Elegantti narttu. Hyvä tyyppi , ilme ja mittasuhteet. Erinomainen pää. Vahva ylälinja. Hyvin asettunut kaula ja häntä. Erinomainen rintakehä. Haluaisin hieman enemmän eturintaa. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. (Suomennettu.)

On se vaan upea koira kaikessa, mihin vaan keksin sen kanssa ruveta. On ainakin tähän asti ollut. Mutta kauaksikos tuota kuin äitiinsä (ja isäänsä). Mamman murunen 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti