Aurin selkäsairauskertomus

Kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin, Aurinko on oireillut selkäänsä kieltäytymällä hyppäämästä tai kiipeämästä portaita. Myöskin laukkaaminen näytti tuottavan ongelmia, koska koira ei ottanut ulkona ainuttakaan laukka-askelta ystävänpäivän jälkeen. Normaalisti Aurinko kuitenkin juoksee ja säntäilee ympäriinsä pää viidentenä jalkana, joten tämä ei ollut pikkuakalta ollenkaan normaalia käytöstä.

 Maanantaina kutsuin hierojan jonka hieroi ja mobilisoi Aurin, löytämättä mitään sen suurempaa vikaa, ainoastaan jäykkyyttä oikealta puolelta selästä/nivusesta.
 Tiistai-iltana päätin itse venytellä Aurin jos se helpottaisi akan olotilaa. Lämmittelin koiran lihakset kuumavesipullon avulla ennenkuin aloitin venyttelyn. Selkää venytellessä tunsin rintarangassa aivan selkärangan vieressä kummallisen pikkuisen muhkuran molemmilla puolille selkää.
 Keskiviikkona soitin tutulle eläinlääkärille ja kerroin löydöksestä sekä muista Aurinkoisen oireista. Hän epäili ensimmäisenä välilevyn pullistumaa, jonka kuulemma on koirilla yleisempää kuin selkälihaksien venähdykset tms. jota Aurilla ensin epäiltiin. Soitin samantien yhdelle Joensuun eläinlääkäreistä ja varasin ajan sekä röntgeniin että verikokeeseen. Verikokeissa näkyi kohonnut tulehdusarvo, kohonneet valkosolumäärät sekä alhainen hemoglobiini ja vähäinen punasolujen määrä. Röntgenkuvassa sen sijaan näkyi tummentuma tai siis muutos (syöpymä) viimeisten rintanikamien kohdalla - juurikin samassa kohtaa jossa tunsin sormien alla kummallisen pallukan.
Diagnoosina on bakteeritulehdus nikamissa ja välilevyissä eli diskospondyliitti. Bakteeri kulkeutuu alueella veriteitse, tavallisimmin ensisijainen tulehdus on iholla, virtsateissä tai kiveksissä. Oireina havaitaan paikallista kipua, kuumetta, haluttomuuta ja laihtumista. Mittasin Aurilta kuumeen perjantaina jolloin sillä ei vielä kuumetta ollut, mutta lämmöt olivat koholla keskiviikkona. Kipu ja haluttomuus tehdä oikeastaan mitään pitävät paikkansa, Aurinko kyllä söi koko ajan normaalisti (mutta silti ystäväni sanoi sen laihtuneen jonkin verran kun näki Auria nyt kahden viikon jälkeen). Vaakakin sen todistaa, pikkuakka on laihtunut.
 Ensisijainen hoito on 4-6 viikkoa kestävä antibioottihoito, tulehduskipulääke (sekä 1. viikon ajan Tramalia) ja pakkolepo kuukauden ajan, eli Aurinko viettää yöt ja päivät näyttelyhäkissä. Ulkoilu tapahtuu hihnassa, jossa koira ei saa juosta (ravaus OK) ja lenkit ovat juuri sen pituisia että koira tekee tarpeensa. Kiipeäminen, hyppiminen ja kaikenlainen riehuminen (=repivät liikkeet) ovat nyt kiellettyjä.

 Fakta on se, että agility jää Aurin kanssa nyt kokonaan. Oli kyseessä sitten diskospondyliitti tai välilevyn pullistuma, en aio rasittaa koiran selkää agilitylla. Spondyliitti ei periaatteessa parannu mihinkään, ainoastaan bakteerien lisääntyminen pysähtyy jolloin tulehdus häviää. Kuitenkin bakteerien syövyttämä luu jää hauraaksi ja voi aiheuttaa kovassa rasituksessa erinäisiä selkäongelmia.
 Meille jää kuitenkin kaikki muut lajit aina rallytokosta mejään, joita voimme harrastaa koiran jaksamisen mukaan juuri niin paljon kuin haluamme, eli todennäköisesti aivan normaalisti.

 Lisäksi olen tutkinut paljon koirien selkäsairauksia Aurin ongelmien takia ja törmäsin tällaisiin tutkimuksiin:
"Vahva selässä pituussuuntaan kulkeva nivelside, ligamentum longitudinale dorsale tukee diskusta yläpuolelta kulkien pitkin luisen selkäydinkanavan pohjaa. Rintarangan alueella anulus fibrosuksen

yläseinämää vahvistaa myös kylkiluiden välinen siderakenne, eli ligamentti, joka kuuluu kylkiluiden tukijärjestelmään. Tämä ligamentti puuttuu kuitenkin I, Xl, XII ja XIll kylkiluuparien väliltä, mikä saattaa osaltaan selittää välilevytyrien puuttumisen rintarangan alueelta."

 Jospa tämä optimistisuus kannattaa.
 Tänään en antanut enää Aurinkoiselle Tramalia ja nyt se leikki kumipalloa, yrittäen kimpoilla seinien väliä. Koiran pitäminen levossa on helpommin sanottu kuin tehty! Onneksi Auri sentään pitää häkissä olemista, varsinkin kun sille antaa puruluun tai jotakin muuta herkkupureskeltavaa, ettei pikkuakka ihan tylsyyteen kuole.

 Sirius pääsee nyt nauttimaan kuukauden ajan kahdenkeskisistä lenkeistä sekä treenihetkistä, ennenkuin Aurinko on taas kuvioissa mukana. Sirius ei sitä tunnu pistävän pahakseen, vaikka sisällä ollessaan se tunkee väkisin Aurin viereen nukkumaan myös pikkuhäkkiin, joka on tarkoitettu tasan yhdelle kooikkerille. Läheisyys lämmittää jos ei muuta :)

Treenaamista ja kipuilua

Olen kuumeessa kolmatta päivää, joten teksti voi olla sen mukaista. Pahoitteluni.

 Helmikuun alussa aloitimme agilityn PoKSin pienryhmässä. Ensimmäisellä treenikerralla Sirius oli ihan villinä, korvat hukkuivat puolimatkaan ja kooikkeri rynnisti milloin mihinkiin suuntaan suorittamaan esteitä. Muutama haltuunottotreeni hypyn avulla tuotti kuitenkin nopeasti tulosta, ja Sirius oli taas omaan tapaansa hienosti kuulolla - minulle itselläni vain oli hieman kankeutta siinä, miten pitikään ohjata missäkin kohtaa. Huomaa että edellisestä kunnon agilitytreenistä on ollut kauan!
 Toisella treenikerralla viikkoa myöhemmin en olisi voinut olla ylpeämpi Siriuksesta, kun teimme valmiiksi rakennettua 3-luokan rataa toistamiseen. Kontaktit osuivat nappiin, samoin ohjauskuviot ja vauhtikin oli oikein hyvä. Kontakteissa onkin meillä treenaamista niin, että koira pysähtyy niille myös silloin jos minä olen jossakin muualla, kuin hieman etuviistossa Siriukseen nähden ja kohtalaisen lähellä komentamassa "koske!".
  Nyt kun löysin taas naksuttimetkin parin viikon etsinnän jälkeen, voin ottaa ne käyttöön kontakteja hinkatessa - olettaen että päästään jossain vaiheessa treenamaan, kunhan minä ensin tervehdyn ja sitten Aurinko.

 Ennenkuin Aurinko tuli kipuilevaksi ja apaattiseksi, ehti sekin treenata agilitya kaksi kertaa. Tein molemmilla kerroilla sen kanssa lyhyitä, melko helppoja pätkiä johon sisältyi hyppyjä, putkia ja puomi. Erillisinä esteinä harjoiteltiin keppejä (hiljalleen alkavat jo sujua, aloitusväli on jo ihan oikea!) sekä A-este ensimmäistä kertaa. Jos Aurilla jokin on agilityssa kohdallaan, niin se on kontaktit - ainakin vielä tässä vaiheessa *koputtaa puuta*. Akka ottaa hienosti kontaktit kuullessaan sanan "koske!", hienosäätönä on vain se että Aurinko saisi tulla hieman alemmas ja koskettaa etutassuillaan maata eikä asetella itseään ja neljää jalkaansa sumppuun kontaktialueelle. Hitaasti mutta varmasti edetään eteenpäin jokaisessa lajissa.

 Myöskin tokoa ollaan treenattu omassa kaveriryhmässä, Aurin kanssa BH-kuvioita ja Siruksen kanssa tokon sekä AVO- että VOI-liikkeitä minun mielenliikkeitteni mukaan. Siriuksella on vain intoa tässäkin lajissa hieman liikaa, seuraamisessa edistää ja muissa liikkeissä saattaa äristä tai jopa haukkua! Jos joku nyt vetää tähän johtajuuden mukaan, niin voin sanoa samantien etten usko moiseen. Koirahan ei voi vain olla innoissaan ja kuumua tekemisestä sekä vaatia toimintaa saadakseen haluamansa resurssin, eihän?

 Mutta nyt on sitten ainakin Aurinkoisen kanssa parin viikon treenitauko. Aurinko aloitti ystävänpäivänä yllättäen kipuilun, koko koira oli ihmeellisen jäykkä ja apaattinen. Sama tilanne jatkuu edelleen. Auri ei halua kiivetä portaita ylöspäin eikä hypätä, se ei myöskään laukkaa eikä venyttele. Maanantaina kutsuin hierojan tutkimaan Auria, joka löysi kipukohdan oikealta puolelta alaselästä sekä nivusesta. Kyseessä voi siis olla selkä- tai jalkalihaksen paha venähdys, revähdystä ei ainakaan hieroja tuntenut.
 Hoitona on lepo, lämpö (BoT-mantteli ja kauratyyny), lyhyet hihnalenkit, venyttely sekä hieronta. Tarpeen vaatiessa voin myös antaa tulehduskipulääkettä, johon täytyy tosin ensin hankkia resepti eläinlääkäriltä. Onneksi olen käynyt koiran kotihierontakurssin, että osaan edes jotenkin Aurinkoista auttaa. Jos oireet eivät parissa viikossa helpota, on lähdettävä eläinlääkäriin kuvauttamaan Auri päästä varpaisiin.
 Kuitenkin hieroja oli toiveikas ja oireiden perusteella (myös sillä, että keskiviikkona Aurinko teki vielä ihan normaalisti tokoa ja hakutreeniä, kunnes torstaina aloitti oireilun yllättäen) kyseessä on lihasperäinen vaiva.
 Sormet ja varpaat ristiin, että Aurinko on muutoin kunnossa ja inhottava vaiva menee parissa viikossa pois!

Pieni toipilas ja lämmin Sirius-tyyny