perjantai 30. marraskuuta 2012

Tottelee mutta oppiiko?

 Edelleen jatkuu tokoilu vähintään kerran viikkossa pikkuryhmässä, joskus kaksikin. Myös kotona olen treenannut vähän koirien kanssa perusasentoa sekä paikallaankäännöksiä. Molemmat myös opettelevat hiljlleen rallytokon liikkeitä, pitäisi vaan minun hankkia (tulostaa ja päällystää) kyltit että tulisi treenattua sitä lajia myös virallisesti.
 Joidenkin ylempien luokkien liikkeiden kanssa saattaa siinäkin lajissa tulla ongelmia, mutta tiedän ainakin yhden kooikkerikaverin jolta kysyä neuvoja siinä tilanteessa.
 Tokossa asia on sitten toinen. En tunne ketään, jonka koira olisi menestyksekkäästi kilpaillu tokon EVL -luokassa tai olisi jopa tokovalio. Tiedän moniakin TVA -koiria omistajineen ja törmäilen heihin satunnaisesti, mutta lähipiiriin he eivät kuulu. Ja vaikea on lähteä kysymään neuvoa ihmisiltä, joita ei tunne tai jotka eivät ole koiraa treenaamassa nähneet.
 Onneksi ALO- ja AVO -luokkien liikkeet osaan opettaa suurinpiirtein ilman suurempia ongelmia.

 Siriuksen kanssa treenataan uutena asiana merkille menoa. Tässä vaiheessa se on lähinnä Siriuksen aktivointia ja vähän aivojumppaa tokotreeneissä, ettei se joudu aina vain hinkkaamaan vanhoja liikkeitä jotka se jo osaa.
 Kaukokäskyissä istuminen on vieläkin liian innokasta toisinaan, mutta naksuttimen avulla saan palkattua ainoastaan oikeasta istumaannoususta. Huomasin myös viimeksi, että kun oma käskyni ja kädenliikkeeni on rauhallisempi, ei myöskään Sirius sinkoile istumaan vieterin lailla.
 Seuraamisessa se edistää innostuessaan, ja oikealle käännöksissä jää hieman jälkeen tai sitten irtoaa vähän sivusuunnassa. Tätä yritän korjata imuuttamisella sekä lyhyillä seuruupätkillä, joissa paikka pysyy oikeana eikä vire nouse liikaa.

 Aurinko treenaa seuraamista ja se alkaa olla hyvällä alulla. Lyhyitä, muutaman metrin suoria pystyy jo Auria seuruuttamaan hyvällä kontaktilla ja paikkakin pysyy hienosti, kunhan vain vire on tarpeeksi korkealla. Aurilla ongelma ei ole niinkään edistäminen vaan jätättäminen, joten sen virettä uskaltaa seuraamisessa nostaa eri tavalla kuin Siriuksen.
 Henkilöryhmää ollaan myös Aurinkoisen kanssa otettu (BH -koetta ajatellen) ja se sujuu hienosti. Tosin kehun Auria aina muutaman askeleen välein ja silloin, kun pysähdymme jonkun ihmisen viereen. Haluan vain tehdä sille seuraamisesta miellyttävää ja hauskaa, niin hauskaa ettei mikään muu kiinnosta Auria siinä vaiheessa kuin minä :)
 Viime kerralla päätin ottaa Aurin kanssa ALO -luokan hyppyä, kun kerrankin oltiin koirakentällä treenaamassa. Muutaman kerran otin toiston jossa heitin Aurin käsiliikkeellä esteen yli (hyppy -käskynhän se osaa jo agilitysta) koska Aurista oli outoa, kun minä jäin seisomaan tappina paikalleni kun hän hyppää esteen toiselle puolelle eikä jatketakaan täysillä juosten seuraavalle esteelle!
 Tämä liike jos mikä sai Aurin vireen nousemaan, tuntui että sen aivot ja kroppa työskentelivät täysillä, kun se yritti miettiä mitä halusin sen tekevän.
 Toistoja taisi tulla 15-20, ja Aurinko osaa ALO -luokan hypyn. Voilá! Jotain hienosäätöä siinä vielä on jäljellä ja seuraavalla treenikerralla kerrataan jo opittua, mutta hirveän tyytyväinen olen siihen kuinka nopeasti Aurinko ymmärsi, mitä sen pitää tehdä. Parasta!

 Lisäksi erityisesti Sirius on saanut treeneissä kehuja taistelutahdostaan. Yksi treenikaveri jopa mietti hetken rodunvaihtoa, kun ei hänen omassa koirassaan ole samanlaista moottoria kuin Siriuksessa ;) Rodunvaihto tyssäsi sitten siihen, kun kooikerhondjella ei ole PK-oikeuksia.
 Täytyy kyllä myöntää että Sirius on erinomainen paketti taistelutahtoa, tilannekovuutta ja hyvää hermorakennetta. Miinuksena on ohjaajapehmeys, joka kuitenkin on vältettävissä jos vain ohjaaja (eli minä) muistaa olla rauhallinen ja reilu. Nyt minua onkin houkuteltua käyttämään se luonnetestissä, ja ajatus kieltämättä kiehtoo. Toisaalta se on vain yhden päivän arvio koirastani sillä hetkellä, mutta on siinä jotain totuusperääkin. Arkielämäähän se ei kuvasta, vaan sitä kuinka koira käyttäytyy äärimmilleen vietynä ja painestettuna. Voisi tulla ehkä yllättäviäkin tuloksia.
 Se taitaakin olla ensi vuoden ohjelmassa Siriukselle :)
 Aurille on ehkä tiedossa MH-kuvaus sekä taipumuskokeet, riippuen ihan siitä missä vaiheessa Pirjo sillä pennut tahtoo teettää. Myöskin BH -koe olisi tarkoitus käydä ennen pentuja, mutta minä kun en juoksujen ajankohtaa valitse vaikka haluaisinkin :P

 Ensi kerralla luvassa ehkä kuvia, jos opin siihen mennessä käyttämään kunnolla uutta, hyvällä kameralla varustettua puhelintani!

torstai 15. marraskuuta 2012

Turkitonta tokoa

 Naksuttimen kanssa ollaan jälleen tokoiltu. Perjantaiksi tosin suuntasin Varkauteen Lemmikkikeskukselle pitämään naksutinkoulutuspäivää molempien kooikkereitten kanssa.
 Siinä samalla tuli treenattua toko liikkeitä sekä sitten temppuja, kuten pesuvatiin menoa, sen päälle nousua ja kosketusalustan tökkäämistä tassulla (Sirius) tai nenällä (Aurinko). Kovasti olivat ihmiset innoissaan koirien tempuista ja naksuttimen ideasta, siitä kuinka nopeasti koira hoksaa naksuttimen ajatuksen jos vain sen malttaa kunnolla opettaa.
 Muutama naksutin menikin kaupaksi ja tulin neuvoneeksi koiranomistajia muissakin koiraongelmissa sekä tapakoulutuksessa. Erittäin mukava päivä oli minulla ja luultavasti koirillakin, kun naksusta sateli makupaloja sekä asiakkailta rapsutuksia ja kehuja.

 Pientä tokoilua ollaan jatkettu edelleen, perusasennon vahvistamista sekä ripeää maahanmeno ja liikkeestä pysähtymistä. Aurinkoisen kanssa olisi haavena ensi keväänä mennä BH -kokeeseen ja saada se läpi, että akalla olisi edes joku koulutusmeriitti ennen pentujen tuloa näyttelytuloksien lisäksi.
 Siriuksen kanssa pitäisi vihdoin korkata se tokon AVO -luokka, mutta minulla menee joka kerta sisu kaulaan kun koira sinne pitäisi ilmoittaa. Tarvitsen jonkun ilmoittamaan Siriuksen sinne salaa, etten voi enää peruuttaa menemistäni.

 Viikonloppuna innostuin myös harjaamaan koirat, kun niistä tuntui lähtevän karvaa pelkästään katsomalla turkkiin päin. Furminator sekä kampa käyttöön, ja molemmista koirista lähti muovipussilliset irtokarvaa! Olin kyllä itsekin ihan karvoissa sen jälkeen ja pääsin vielä imuroimaankin turkkiurakan päälle.
 Enää ei ole koirissa karvoja, Aurissa varsinkaan. Se on pudottanut hapsunsakin, ainoastaan korvakorut ovat säilyneet. Ja yllättäen 2kk päästä olisi Kajaanin KV -näyttely, jonne akka on jo ilmoitettu ja jonne on tulossa monta muutakin ihanaa narttukooikkeria, jotka vievät sertin kirsun edestä.
 Aloitan Aurinkoisella ainakin biotiinikuurin, Siriuksen ei vielä tarvitse turkistaan huolehtia kun seuraava näyttely on luultavasti vasta keväällä/kesällä. Muissa harrastuksissa kun karva saa olla minkälainen hamppukasa tahansa.

 Lisäksi tietysti pentukuume polttelee ja kohta en kestä enää kavereiden laittamia pentukuvia omista koiristaan tai kasvateistaan. Menen ja varastan kaikki, sullon taskuihin ja vien kotiin! Joulukuussakin pääsen todennäköisesti katsomaan muutaman viikon ikäisiä koiranpentuja Lahteen, argh. Siinä tulee kyllä kuolema, söpöyden yliannostus ainakin.
 Pitäisi vaan tehdä järkeviä ratkaisuja ja etsiä itselleni kooikerhondjenarttu, joka sopisi joko Siriuksen tai Aurinkoisen sukulinjoihin ja toisi samalla suomalaiseen kooikkerikantaa vähän uutta tai edes hieman harvinaisempaa verta.
 Tähän hommaan auttamaan taidan pyytää erästä kooikkeriystävää, jolla on hallussaan (tai ainakin hyvin lähellä) ClubRekisteri ja joka tekee hyviä suklaamuffinsseja. Jos tunnistat itsesi, prepare yourself! ;)

 Sitten kuvia turkittomista kooikkereista ajalta, jolloin maassa oli vielä lunta eikä mutaa. Mutta silti en voi olla sanomatta, että olisipa kesä!
 Kohta on sentään joulu, yay!






Blogihaaste

 
Sari jätti minulle tällaisen blogihaasteen hieman yllättäen. Yleensä en haasteisiin enkä muihin joudu, mutta kerta se on ensimmäinenkin :)

Säännöt menevät näin:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaajaa, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

 Sari haastaisin, mutta enpä viitsi tätä nyt takaisin laittaa. Joten listaan 5 muuta seuraamani blogia epämääräisessä järjestyksessä:

 Loki & Fiona
Kooiker Mindi

 Loput jäivät ulkopuolelle listasta, seuraan kuitenkin yli 30 blogia mutta nämä nyt tulivat ensimmäisinä mieleen aktiivisuutensa ja kooikkereiden takia ;)

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Loskainen lokakuu

 Vettä, kylmää ja märkää. Suomen ihana syksy ja talvi. Tosin koko tämä vuosi on ollut tuollaista, joten ilmankos alkaa kasvamaan koivuhalko otsaan ihan todenteolla.

 Koirien kanssa ollaan tokoiltu kerran pienessä collieryhmässä, ja muutaman kerran itsenäisesti. Siriuksella oikealle käännös seuraamisessa floppaa, se liikkuu liian kauas eikä käänny tarpeeksi terävästi mukana. Namilla olen imuuttanut ja palkannut oikealle kädellä mahdollisimman läheltä vasenta jalkaa, mutta ainakana vielä ei ole Siriuksella palaset päässä menneet kohdalleen. Tosin todennäköisesti syy on minussa ja palkkauksessa.
Luoksetulon pysähdys on hieno, toivottavasti se pysyy samanlaisena enkä vaan riko sitä treenaamalla liikaa. Luoksetulossa loppuasento on toisinaan vähän vajaa, Sirius jää hieman liian kauaksi jalasta mutta korjaa itse jos huomautan asiasta. Tässä pitänee ottaa naksutin käyttöön ja odottaa niin kauan, että Sirius tarjoaa oikeaa asentoa ilman minkäänlaista huomautusta minulta.
 Kaukokäskyissä istumaannousussa on hieman liikaa intoa ja koko istuminen meinaa mennä pomppimiseksi. Näitä treenaillaan nyt ahteri seinää vasten (siis Siriuksen) ja hiotaan tekniikka täydelliseksi ennenkuin taas lähden lisäämään välimatkaa.
 Paikkamakuussa ja noudossa ei ole moittimista, noudon palautus voisi tietysti olla nopeampi, mutta ainahan kaikki voisi olla parempaa ja täydellistä - toisaalta Sirius tekee juuri niin hyvin kuin olen sille opettanut ja motivoinut. AVO -luokan hyppyä en ole päässyt treenaamaan ollenkaan, kun ei minulla sellaista itselläni ole. Jos viikonloppuna Joroisissa pääsisi tällä kertaa hyppyä harjoittelemaan.

 Aurinkoisen kanssa ollaan tehty paikkamakuuta, seuraamisen alkeita, perusasennon hiomista, liikkeestä seisomista sekä maahanmenoa. Ja sitä luoksetuloa. Muut menevät hyvin ottaen huomioon treenikertojen määrän, vielä ei jäävät liikkeet onnistu ilman pientä käsiohjausta ja seuraaminen on imuuttamista, mutta tästä on suunta vain eteenpäin!
 Luoksetulo on vauhditon. Aurinko ravaa, ehkä laukkaa vähän puolihuolimattomasti ja katselee ihan muualle tai lähtee joskus jopa hajun perään. Mitä ihmettä, mikä meni väärin ja missä? Kuitenkin luoksetulo vapaana on 99% varma, käskysana on toki eri: "täällä". Tokon luoksetulossa se on "tule", jonka tarkoituksena olisi saada Aurinko juoksemaan täysillä kohti ja istumaan eteeni.
 Pitänee taas lainata Mujusen Tie tottelevaisuusvalioksi ja yrittää etsiä asiaan ratkaisua. Ottaisin myös mielelläni vastaan neuvoja muiltakin tokoharrastajilta, mutta harvoin heitä missään tapaa tai tuskin ainakaan silloin tulee yhdestä luoksetulosta keskustelua kun on niin paljon muutakin jutunjuurta!

 Tokoilun lisäksi käytiin ESYn järjestämässä match show'ssa Varkaudessa, jossa Sirius ja Aurinko esiintyivät pienissä aikuisissa tuloksilla SIN3 ja PUN2. Lisäksi Milo -vaariveteraani pääsi mukaan kehään pyörimään, tuloksena hienosti isojen aikuisten SIN1 BIS3!
Ja samalla tuli ulkoilutettua ensimmäistä kertaa myös kooikkereitten uudet, käsintehdyt näyttelyhihnat (made by Milla). Niitä tulee luultavasti kuvia viikonloppuna, jos vain löydän jostakin toimivan kameran sekä muistikortin.

 Suunnitteilla ei ole mitään sen suurempaa tälle vuodelle, pari match show'ta ja treeniä tokossa sekä näyttelyssä. Agility jää luultavasti ensi vuodelle kokonaan, mutta minkäs sille mahtaa kun ei ole rahaa eikä resursseja.
 Täytyy agilityn sijasta keskittyä opiskeluun (hah!) ja neulomiseen. Kohta on kaikille perheen koirille villapaidat ja -pipot puhumattakaan ihmisille neulotuista asioista. Johonkin se on luovuutensa ja vimmansa suunnattava, kun koiraharrastus on tällä hetkellä hieman hankalaa.