Auri 15vk (ja Siriuksen pikkutokoilut)

 Auri täytti eilen sunnuntaina 15vk, sai matokuurin ja viikon päästä on rokotusten aika. Katsotaan miten Aurinko tällä kertaa suhtautuu eläinlääkäriin, viimeksi hommat sujuivat kun vettä vaan.

  Auri mörköilee edelleen, uudet ihmiset ovat jännittäviä, niille pitää haukkua ja puhista. Olen vaan antanut vieraille tyypeille joko nameja Aurille syötettäväksi tai lykännyt tyynesti Aurin syliin. Sirius ei onneksi provosoidu Aurin käytöksestä tai provosoi itse Aurin mörköilyä. Sirius kyllä vahtii taloa ja autoa, on siis opettanut vartioimisen alkeet Aurille kun on tullut ihmisiä käymään. Auri vaan ei taida tajuta, että mille oikein haukutaan. Onneksi kaupungilla ja vieraisilla Sirius on fiksu poika, ja tervehtii ihmisiä kauniisti. Aurinkoiseni luonteesta ei vielä osaa tuon perusteella mitään sanoa, pentu mikä pentu ja mörköikä mikä mörköikä. Vielä en jaksa olla huolissani, jatketaan vaan jänniin ihmisiin ja asioihin tutustumista. Lukkoon kun Auri ei kuitenkaan näy mistään menevän.

 Eilen törmäsin ystävääni Sariin, joka oli leikittämässä pehkojaan kaverinsa seropin kanssa. Sirius paineli kyllä menemään muiden koirien kanssa, taisi olla ihanaa kun oli isojakin leikkikavereita. Auria sen sijaan toiset koirat pelottivat, ja kakara komensi niitä ihan tosissaan hampaat esillä sekä selkäkarvat pystyssä. Kun muut koirat eivät enää kiinnittäneet Auriin huomiota ja haukkuneet tai lätkineet tassuillaan, ei Auriakaan pelottanut enää vaan yritti vähän juosta isojen koirien mukana. Miloa (vanhempieni x-rotuinen) ei Auri pelkää, leikkisi vaan kauhean mielellään ison mustan kanssa, jos Milo suvaitsisi joskus edes Auriin päin katsoa...
 Auri kävi myös moikkaamassa muita ihmisiä jotka olivat paikalla, eikä pistänyt hampaiden katsomista ja muuta kopelointia pahakseen. Taisivat vaan muut koirat ja uudet hajut kiinnostaa ihmisiä enemmän, joilla ei ollut edes mitään syötävää. Vaikka Auri siis pelkäsi isoja, äänekkäitä koiria ja haki minusta turvaa, se söi innokkaasti namit ja teki vähintään yhtä innokkaasti pyydetyt temput. Totuttelujuttuja siis edessä, tosin varmasti Auri muuttuu vielä paljonkin luonteensa osalta kunhan kasvaa aikuiseksi ja saa lisää itseluottamusta.

Siriuksen kanssa otettiin pitkästä aikaa vähän tokojuttuja, lähinnä jääviä liikkeitä sekä luoksetulon pysähtymistä. Jäävät liikkeet toimivat Siriuksella erinomaisesti, pysähtymistä piti pari kertaa ottaa uusiksi ennenkuin minä olin tyytyväinen. Palkkasin Siriuksen heittämällä lelun sen taakse, jonne vapautin sen samantien. Pysähtyminen on aina mennä vähän pitkäksi, ja loppumatkan sivulletulo samoin. Luoksetulo kun nähtävästi on Siriuksesta ihan superhauskaa :) Seuraamisessa Sirius meinaa vähän edistää, mutta seuraapa ainakin innokkaasti  eikä vain laahusta mukana. Pitää vaan palkata Siriusta taakse tai suoraan kädestä, etten heitä lelua/makupalaa eteenpäin.
 Avoimen luokan hyppyä pitäisi alkaa hiomaan kuntoon, vaikka eihän se paljon alokasluokan hypystä eroa. Noutoa en ole uskaltanut kokeilla, Sirius kantaa mielellään tavaroita ihmisille ja poimii vaikka mitä suuhunsa, mutta kapulaan olen onnistunut tarttumaan jotakin pahaa karmaa koska Sirius ei ole ikinä noutanut täyden 10 arvoisesti noutokapulaa. Kaukokäskyistä en vielä edes puhu mitään, koska niitä en ole kokeillutkaan kuukausiin...

 Jos vaan pääsisin edes joihinkin treeneihin täällä Joroisissa ollessani, Varkaudessa järjestetään ainakin jotakin ja ehkä Leppävirtaa tai Juvaakin voisi harkita, jos ei muuta ole. Itsekseen on vähän huono treenailla tokon vaikeampia liikkeitä tai näyttelyhommia, Auri nimittäin tarvitsisi käsittelyharjoituksia vieraan ihmisen kanssa koska hammasta tulee erittäin herkästi. Aurista sormet vaan maistuvat niin herkulliselle, että niihin on hyvät testata kutiavia ikeniä ;D
 
 15vk: 6,7kg - 31cm

Auri 15vk kännykkäkameralla.

...ja toiselta puolelta.

Auri tahtoo Siriuksen kepin.

Omat kepit molemmilla.

Sirius on keppihullu, ilmeestä päätellen.

Auri 14vk

 Tällä kertaa vain lyhyt päivitys, mitään erikoista ei olla ehditty tekemään tai missään käymään minun tenttieni (ja niihin lukemisen) takia. Vielä olisi muutama tentti edessä, mutta onneksi sentään luennot yliopistolla loppuivat jo.

 Auri aloitti 13vk ja 5 päivän ikäisenä mörköilyn. Jotkut ihmiset (tututkin, jopa minä väärissä vaatteeissa!) olivat epäilyttäviä, joita piti katsella kauempaa karvat pörhössä tai sitten kiljua täyttä kurkkua kun ne tulivat lähemmäs (minulle ja siskolleni). Hölmöilyt menivät ohi pienellä namilahjonnalla, eikä Auria sitten jännittänyt enää ollenkaan. En vaan itse tiennyt olisiko minun pitänyt itkeä vaiko nauraa, Aurin sännätessä minua rääkyen karkuun iltamyöhän pissityksellä kun olin pukenut päälleni jättikokoisen hupparin. Tyydyin nauramaan ja houkuttelin Aurin luokseni, joka kiipesikin sitten tyytyväisenä syliini ja suukotteli naaman.

 Sirius on ollut järkevä aikuinen koira, ja noutanut kännyköitä ihmisille. Paras suoritus oli hakea soiva kännykkä sängyn alta, jonne itse sen pudotin mutta en halunnut ryömiä hakemaan. Sirius oli onneksi avulias nuori mies ja kiikutti puhelin minulle takaisin :)

 Sitten vielä Aurin mitat:

  14vk: 6,4kg - 30,5cm

Pieni silmänisku auttaa aina kuvissa!

Sirius tärkeänä kännykkäpoikana.

Herätetty Sirius, takana herätyskello Auri.

Auri 13vk

Tänään Aurinkoiseni siis täytti 13vk. Siitä on jo yli 5 viikkoa, kun hain Antin kanssa Aurin kotiini. Aika menee hirveän nopeasti, yliopiston luennotkin ovat loppusuoralla. Tenttejä on vielä edessä aina heinäkuuhun saakka, mutta muuten pääsenkin kesäloman viettoon. Kesätöitä ei ainakaan vielä ole tiedossa, vaikka olen niistä monelta paikkakunnalta hakenutkin. En nähtävästi osaa markkinoida itseäni tarpeeksi hyvin, tai en muuten vaan osaa mitään.

 Olen käyttänyt Siriusta enimmäkseen yksin lenkillä, täytyyhän senkin kanssa viettää laatuaikaa ihan kahdestaan ilman ärsyttävää pikkusiskoa. Lisäksi Auri ei vielä jaksa 5-7km lenkkejä, joita Siriuksen kanssa useimmiten käydään kävelemässä, enkä muutenkaan halua rasittaa pennun niveliä liikaa. Tällä viikolla tosin Auri pääsi mukaan kauppareissulle sekä juoksemaan lumiselle pururadalle Siriuksen kanssa.
 Kooikkerit painelivat menemään peräkkäin, etsivät kilvan keppejä ja kiskoivat niitä. Minä yritin valokuvata niiden matalalentoa hieman huonoin tuloksin; kameran akku ei kestä ulkona ja upposin vähän väliä reisiäni myöten sohjoiseen hankeen. Jotain kuitenkin tallentui ulkoiluhetkestä muistikortille.
  Auri pääsi samalla reissulla näkemään myös pari hiihtäjää, joita katseltiin parin metrin päästä ja sitten Auri olisi tahtonut lähteä niiden mukaan, koska ne menivät paljon lujempaa kuin mamma (ja olivat siis myös paljon hauskempia)!

 Uuden pennun kanssa olen alkanut miettimään, mitä kaikkea koiran pitäisi osata. Siriushan osaa erinäisen määrän temppuja sekä varsinaisia tokoliikkeitä laidasta laitaan. Mutta ennenkaikkea se on helppo koira ottaa mukaan kaikkialle. Se ei säiky ääniä, osaa rauhoittua ja käyttäytyy varsin mallikkaasti. Ei hauku eikä vingu. Sirius on siis yhteiskuntakelpoinen koira. Entäpä Auri (13vk vanha pentu)? Mitä sen ikäisen koiran edes tarvitsee välttämättä osata? Tulla luokse.
  Auri osaa:
 - pyytää ulos kakalle
 - olla nätisti kun leikataan kynnet, harjataan, pestään, kuivataan tai puetaan panta/takki
 - ottaa katsekontaktin pyydettäessä
 - istua
 - mennä maahan
 - odottaa
 - seisoa
 - tuoda (asian mikä sillä on suussaan jo valmiiksi)
 - tulla luokse (sisällä ja ulkona, myös vapaana)
 - päästää esineestä irti
 - matkustaa rennosti junassa, bussissa ja autossa
 - kulkea hihnassa
 - odottaa nätisti kaupan edessä
 - olla kaupungilla ja vieraisilla nätisti
 - rauhoittua omalle petilleen myös vieraisilla

 Niin nuoreksi pennuksi Auri on oppinut paljon uusia asioita, vaikka suurinta osaa en ole mitekään erityisesti sille opettanut. Tuostakin listasta jää ehkä jotakin puuttumaan. Joidenkin koiranpennut osaavat agilityesteet ja tokon EVL-liikkeet alle puolivuotiaina. Auri osaa siinä vaiheessa varmasti edelleen samat asiat kuin nytkin, ehkä vaan varmemmin ja ilman käsimerkkiä pelkästä äänikomennosta.
 Voisiko koiranpentujen antaa olla koiranpentuja? Aikaa varsinaiseen kouluttamiseen kyllä riittää koko koiran aikuisikä.

 Ettei menisi blogipäivitys liian vakavaksi, pannaan loppuun kuvia rellestysreissulta ja Aurin uudet poseeraukset - Aurin seisottaja&kuvaaja: minä itse, oli ainakin haastetta :D

 Aurin mitat:
  13vk: 30cm - 5,8kg

Riemuidiootti.

Riemuidiootti II

Aurilla on parempi keppi!

...jonka Sirius ryösti.

Riehumista ja rokotus

  Mitään uutta tai mullistavaa ei ole ehtinyt melkein kahdessa viikossa tapahtua, mutta pieniä askeleita eteenpäin kuitenkin.

 Poikakaverini Antti vietti tupareitaan pari viikkoa takaperin, jossa myös Sirius ja Auri olivat mukana. Paikalla oli kymmenkunta ihmistä, kaikki Aurille uusia tuttavuuksia: parikymppisiä pitkiä ja leveitä nuoria miehiä kerrostaloyksiö täynnä! Mutta Auri ei nähtävästi ole kokorasisti, kaikki jätkät olivat yhtä kivoja ja pentua kierrätettiinkin sylistä syliin koko ilta :) Sirius sai rapsutuksista oman osansa tietysti, se kun ei purrut käsiä tai yrittänyt maistella nenää.

 Auri on oppinut jotenkuten näyttelyseisonnan, käsimerkillä pysyy jaloillaan muutaman sekunnin ennenkuin joko istuu tai lähtee liikkeelle. Odota -käskyn Auri kyllä ymmärtää, mutta se tuntuu toimivan vain istuessa tai ollessa makuulla. Tokoalkeita siis opetellaan hiljalleen.
 Kaupungilla olen käynyt molempien koirien kanssa muutaman kerran, onpa Auri päässyt itsekseenkin keskustassa käymään, ettei se opi tukeutumaan pelkästään Siriukseen. Kunhan rokotukset ovat kunnossa, aletaan käymään myös koirakentällä sekä mahdollisesti koirapuistossa - jos lumet joskus sulavat ja koiraihmiset ryömivät ulos kodeistaa treenaamaan...
 Auri keksi myös, kuinka sängyille sekä sohville päästään. Nyt Sirius ei pääse pikkusiskoa enää mihinkään pakoon, kun narttu loikkaa perässä. Auri tajusi lisäksi sen, että jos pallon tuo mammalle takaisin, se heitetään uudestaan! Paljon ei järki Aurilla päätä pakota, mutta joskus sentään silläkin välähtää ;)

 Auri täytti 12vk sunnuntaina, joten oli aika mennä eläinlääkäriin ottamaan ensimmäinen rokotus. Jari Aho koplasi pennun kauttaaltaan läpi, katsoi hampaat (jota ei oltu harjoiteltu yhtään!) ja käski pitää lujasti kiinni rokotuksen ajan. Auri oli oma reipas itsensä, piikitettäessä katsoi Ahoa loukkaantuneena muttei päästänyt ääntäkään. Nähtävästi mitään huomautettavaa ei ollut, kun Aho iski leimat paperiin ja taputti Auria. Tiskillä laskua maksettaessa saatiin mukaan vielä pentupaketti (ruokanäytteitä) ja hoitaja antoi mukaan vielä puruluita, koska Auri oli kuulemma niin ihana - kiipesi siis hoitajan syliin ja pureskeli nenää.

 Eläinlääkärin jälkeen käytiin sateisessa säässä leikkimässä kooikkerityttö Adyan (Bonita Laika V.D. Kooiker Hoeve) kanssa leikkimässä Joensuun raviradalla, minulla oli sekä Sirius että Auri mukana. Emäntä Anniina saikin vähän kuvasatoa koirien touhuista, joita voi käydä ihastelemassa Anniinan blogista. Hauskaa tuntui olevan kaikilla, täytyy ottaa paremmalla säällä uusiksi!

  Loppuun taas uusia kuvia, suurin osa on otettu sisällä koska ulkona kuvaaja sekä kamera ehtivät erittäin harvoin tilanteeseen mukaan. Tai vaihtoehtoisesti pitää komentaa Sirius olemaan paikoillaan, jolloin Aurikin on aloillaan tarvittavat 5 sekuntia. Ja tietysti Aurin mitat:

 11vk: 4,8kg - 28cm
 12vk: 5,4kg - 29cm

Kaunis kevätsää takapihalla

Yhteinen nojatuoli.

...ja yhteinen sänky.

Auri Antin jaloissa.