Uuden opettelua

 Viime viikolla matkattiin ensimmäistä kertaa junalla Varkauteen. Juna-asemalla junien kolina oli vähän jännittävää, niitä piti tuijottaa silmä kovana etteivät vaan tule päälle. Junassa Aurinko päätti tehdä tuttavuutta toisiin matkustajiin, pääsipä erään naisen syliinkin jolta sitten kuitenkin neiti yritti syödä nenän, sormet sekä huivin. Itse matkanteko ei Auria paljon kiinnostanut: kun sain kevythäkin pystyyn, tyttönen painui sinne nukkumaan Sirius perässään.

  Varkaudessa meitä vastassa oli vanhempi isosiskoni Tuire, jolle työnsin Aurin heti syliin eikä tyttöstä moinen haitannut ollenkaan. Kiertelimme myöskin kirpputoreilla ja ihmeteltiin kaupungin vilinää, Varkauden Seppälästä ei meinannut pois päästä kun sinne koirien kanssa eksyi. Jos eivät asiakkaat olleet niitä rapsuttelemassa, niin sitten myyjät :)

  Vanhempien luona oli sitten koiria enemmänkin, siskoni Tiina toi viikonlopuksi kolmikkonsa sinne hoitoon, joten kaiken kaikkiaan talossa oli 6 koiraa. Lenkkeily oli mielenkiintoista kun otti kaikki koirat yhtä aikaa mukaansa, onneksi Multatiellä on maata ja mantua pitää niitä irti.

 Kävin myöskin esittelemässä Aurin ystävälleni Sarille ja hänen kahdelle pk.collielleen. Bondia ei Auri olisi voinut vähempää kiinnostaa, kun paras kaveri Sirius oli minulla tietysti mukana. Raisa sen sijaan innostui tyttösestä enemmänkin, Auria sen sijaan iso ja villi pehkoneiti pelotti! Sisällä Auri sitten uskaltautui vetoleikkiin Raisan kanssa, eikä collie nyt sitten ollutkaan niin pelottava vaan oikeastaan aika kiva uusi kaveri :)

 

 Olen alkanut opettaa Aurille katsekontaktia, maahanmenoa ja odottamista, en mitenkään erikoisen aktiivisesti mutta silloin tällöin, kun pentu tuntuu lisää virikettä kaipaavan. Naksuttimen opettamista olen myös harkinnut, mutta sen otan ehkä käyttöön myöhemmin.

 Opetan uudet temput Aurille aluksi niin, että otan vain namin käteeni ja odotan että tyttönen itse keksii, miten se namin saa. Usein pidän kättäni tietyssä asennossa, jolloin temppuun tulee mukaan käsimerkki. Kun Auri oppii tekemään tempun käsimerkistä, liitän mukaan käskysanan ja alan hiljalleen häivyttää käsimerkkiä. Uskon että temppujen opettamiseen on niin monta tapaa kuin on koiranomistajiakin, mutta itse olen todennut tämän tavan meille sopivaksi. Siriuksenkin opetin aikoinaan samalla tavalla.

 Nytkin olen menossa Joroisiin viikonlopuksi, ennenkuin tenttiputki yliopistolla alkaa. Siellä on tarkoituksena taas punnita Auria ja mittailla tyttöä muutenkin. Loppuun Aurin mitat:

 8vk: 2,9kg - 23cm

 9vk: 3,4kg - 24cm

 10vk: 3,8kg - 26cm

Pennun nimenvaihto

 Kooikkereista löyty Aada, Aida ja Adya, joten päätin vaihtaa pennun nimen. Lisäksi tuo tulisielu tarvitsee jonkun kuuluvan nimen, jossa on terävä kirjain. Joten päädyin uuteen nimeen Auri, joka tulee suoraan auringosta.

 Nyt kooikkerilaumasta löytyy kaksi kirkkainta tähteä, Sirius ja Aurinko :)

Uusi laumanjäsen

 Ystävänpäivä alkoi minun osaltani erittäin huonosti, jouduin sairaalaan 5 päiväksi keuhkokuumeen takia ja olen edelleen toipilas, joten koiraharrastukset ja aktiviteetit saavat odottaa melkein toukokuulle asti. Onneksi edes jotain pientä voi puuhastella ja käydä melkein normaalisti lenkillä, kunhan en vain hengästy.

 Uutena laumanjäsenenä esittäytyy kooikerhondjenarttu Aiday (Muskettikoiran Xenia). Tyttönen tuli minulle sijoitukseen, jonka jälkeen käytän sitä itse oman kennelini kantanarttua - ainakin toivottavasti, jos vaan kaikki osuu kohdalleen.

 Kutsumanimeä mietin pitkään ja vihdoin päädyin 'Aiday' -nimeen, joka on kazakstania ja tarkoittaa "kuun lasta". Jälkeenpäin sitten havahduin siihen, että olisin voinut jonkun terävämmänkin nimen antaa, kun tyttönen tuntuu aikamoinen tulisielu olevan.

 Viikon verran on Aiday pyörinyt kuvioissa mukana, ollaan ehditty jo käydä kirpputorilla ja kaupassakin. Luonteesta on hankala vielä mennä sanomaan mitään, koska kaikki asiat ovat uusia ja jännittäviä. Parin kuukauden sisällä varmasti selviää yhtä jos toistakin, vaikka Siriuksenkin kanssa todellinen luonne tuli esille vasta parin vuoden päästä.

 Mitään erikoista ei olla vielä ehditty opetella, luoksetuloa olen vahvistanut sekä istumista ja maahamenon alkeita alettu harjoitella. Seuraavana listalla on paikalla pysyminen ja irti -käsky (jota tämän riiviön kanssa tosiaankin tarvitsee!). Suosikkijuttuja ovat nimittäin roskiksen kaataminen ja tyhjentäminen, sekä kenkien kantaminen mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Aiday myös tekee ihan valtavia loikkia, niin korkeus- kuin pituussuunnassakin. Saa nähdä, milloin saa ensimmäisen kuhmunsa kun tyttönen syöksyilee pää edelle joka paikkaan...

 Siriuksen kanssa ollaan vahvisteltu vanhoja tokoliikkeitä, jotka alkavat näyttää jo melkein avoimen luokan liikkeiltä! Nouto ja kaukokäskyt ovat edelleen hataria, mutta ehkä tähän ongelmaan saadaan ratkaisu tai ainakin neuvoja, kunhan tokoryhmä alkaa taas keväämmällä.

Sirius on vihdoin hyväksynyt Aidayn pikkusiskokseen ja alkanut leikkimään tämän kanssa. Melkein viikko siinä meni, mutta nyt saavat matot ja lelut kyytiä yhteistuumin, kun  kaksi kooikerhondjea panee menemmään. Millaistahan mahtaa olla sitten, kun molemmat ovat aikuisia?

Loppuun linkki Aidayn yrityksestä syödä siansorkkaa ja tietysti kuvia uudesta tulokkaasta <3

Aiday ja luu *klik*

a

 

a